Ihmeellistä, miten ajatus jostain maalauksesta syntyy. Ajatus lehmän maalaamisesta tuntui tärkeältä. En ole koskaan päässyt tutustumaan lehmiin. Tiedän lehmien aistivan asioita, jotenkin samalla tavalla kuin ihmisekin. Toivottavasti pääsen joskus paikan päälle katsomaan, kun lehmät pääsevät kevätlaitumille. Odotan näkeväni iloa ja riemua, eläiten nauttiessa vapaudesta ja luonnosta.
Muistan kuinka pikkupoikana minut komennettiin mummilassa pois jaloista häiritsemästä lehmien lypsyä. Mummilla oli (muistaakseni) kaksi lehmää. Jonnekkin mielen syövereihin on jäänyt viili ja kermainen herkullinen maito…
Tavoitteenani oli vangita hetki ja tunne siitä miten eläin osaa katsoa ihmistä. Maalauksen kohde onnistui hienosti. Itse maalausprosessi ei sitten ollutkaan niin helppo. Poimin maalauksen pohjaksi vanhan maalaukseni, johon olin tehnyt tulppaaneita. Syystä tai toisesta tulppaanitaulu ei toiminut ja se sai hienon uuden hienon elämän lehmämaalauksen kautta.
Tässä oli ensimmäinen versio tulppaaneista. Alkuperäinen ajatukseni oli tehdä maalaus mahdollisimman vähillä siveltimen vedoilla. En kuitenkaan tuntenut maalausta omakseni, joten päätin lisätä siihen vähän “fjongaa” ja “vibaa”.
Tässä yllä samainen taulu “fjongalla” ja “viballa”. Tämä taulu tuntui jo hieman enemmän omalta. Jokin maalauksessa kuitenkin oli pielessä, joten päätin uhrata sen taiteen alttarilla. Taulun kuivuttua muutamia kuukausia hioin korkeimmat maalirosot pois ja aloitin uuden maalauksen…
Lehmä
Tässä ensimmäinen versio lehmästä. Tykästyin kovasti eläimeen, ja ensimmäinen ajatukseni oli tehdä vihreä niitty. Tehokeinona minulla oli tuo punainen. Ajattelin jättää punaisen pohjalle ja vetää siihen niityn eri värisävyt päälle. Taulun yläreunaussa sininen taivas ei miellyttänyt, joten päätin rustata taivaan uusiksi.
Tässä vaiheessa tajusin ettei taivaan muuttaminen eri värisävyihin ollut järkevää. Keltainen taivas ei toiminyt sellaisenaan. Alkuperäinen ajatus oli vihreästä niitystä meni myös romukoppaan. Jotenkin tuo elikko vaan näkyi paremmin tuossa punaisessa. Kokeilin taivaalle vielä yhtä variaatiota…
Nouseva tai laskeva aurinko ei toiminut likaisen “yön” sävyssä. Jälleen kerran oli palattava lähtöruutuun. Maalausprosessi saattaa toisinaan vaikuttaa turhauttavalle. Tosiasiassa se ei sitä ollut, sillä maalauksen kohde itsessään toimi. Piti vain löytää värit, jotka toimivat yhteen hyvänä kokonaisuutena.
Tässä se nyt on! Vihdoinkin valmis teos, nyt taivas toimii hienosti punaisen niityn kanssa. Näin tulppaanit muuttuivat hienoksi lehmäksi.
Leave a Reply